Lesvos

Lesvos on Kreikan kolmanneksi suurin saari ja sijaitsee Ateenasta pohjoiseen ja aivan Turkin rannikolla. Saari on siis hyvin suuri. Usein minua hymyilyttää, kun oppilaat sanovat vapaapäivänään vuokraavansa auton ja ”kiertävänsä saaren”. Se ei ole mahdollista, koska se on oikeasti niin suuri saari! Helsingin kaupunki merialueineen mahtuu kaksi kertaa Lesvokselle ja vielä jää tilaa yli. Ahvenanmaakin on paljon pienempi kuin Lesvos, jotta saa jotakin käsitystä kokoluokasta.

Molyvos-kylä, jossa joogakurssit pidetään, on saaren pohjoisosassa aivan Turkin rannikkoa vastapäätä, etäisyys on vain 8 km. Naapurikylä Petrasta ja saaren pääkaupungista Mytilinistä on parin tunnin laivayhteys Turkin Ayvalikiin. Siellä on torstaisin basaari, jossa käymme halvoilla ostoksilla tai matkaa voi jatkaa vaikka Istanbuliin tai vanhaan Troijaan saakka. Molyvos olikin antiikin aikana hyvin tärkeä satamakaupunki juuri Troijan valtakunnan takia.

Molyvos on saaren tärkein turistikohde nykyään ja yksi Kreikan kauneimmista kylistä. 1960-luvulta saakka kylä on houkutellut puoleensa taiteilijoita joka taiteen alalta. Mm. Leonard Cohen ja Ingrid Bergman ovat käyneet ihastumassa kylään. Viime vuosina joogasta on Molyvoksessa tullut yhä suositumpaa.

Lesvoksen yksi pääelinkeinoista on oliivit ja oliiviöljy, hopeanvihreitä oliivipuita vuoristoinen saari onkin hyvin täynnä. Lesvoksen ouzo on Kreikan kuuluisinta, rypäleistä valmistettua anisviinaa. Saarella on myös omaa viinintuotantoa. Kalastus kuuluu olennaisesti Kreikan saaristoon. Vaikka Kreikan meret ovatkin viime vuosina hälyttävästi tyhjentyneet kalasta, niin täältä sitä kuitenkin vielä saa.

Turismi on tietenkin myös tärkeää, mutta saari ei ole lainkaan niin turismin valloittama kuin monet muut Kreikan saaret. Täältä löytyy paljon alkuperäistä, kaunista vanhaa Kreikkaa. Jotkut saaren kylistä näyttävät varmaankin samoilta kuin satoja vuosia sitten.

Historia ja luonto

Lesvos oli Turkin vallan alaisena 1462-1912 ja tämä vaikutus näkyy edelleen hyvin paljon arkkitehtuurissa, saari ei ole täynnä valkoisia taloja kuten esim. Santorini, vaan talot ovat yleensä rakennettu kivistä, joissa on punasavitiiliset katot. Bysantin aika näkyy myös kirkoissa, joita on lukuisia aivan kaikkialla. Apostoli Paavalikin kävi saarella 52jKr.

Lesvoksen luonto on henkeäsalpaavan kaunista. Tuhansien ja tuhansien oliivipuiden lisäksi saari on hyvin vehmas, paljon erilaisia hedelmäpuita sekä saaren keskiosa on peittynyt kauniisiin ikivihreisiin pinjametsiin.

Lesvos, saaren nimi, tulee erään kuninkaan mukaan, aikaisempi saaren esihistoriallinen nimi oli Lasia. Molemmat nimet kuitenkin tarkoittavat myös vehmautta, vihreyttä ja kauneutta.

Saaren länsirannikko muistuttaa taas sitten melkein kuumaisemaa, siellä ei kasva mikään. Länsirannikon Eressos-kylässä sijaitsi ennenmuinoin runoilijatar Sapphón koulu tytöille. Paikasta tuli sittemmin maailman lesbojen kokoontumispaikka. He ottivat nimekseen saaren nimen, josta kaikki paikalliset eivät olleet ihan tyytyväisiä. B-kirjain ääntyy kreikaksi V:nä ja sen takia saaren nimi on nykyään kaikkialla nimenomaan LESVOS.

Tällä alueella on myös ultravanha kivettynyt metsä, jonka on arvioitu olevan noin 20 miljoonaa vuotta vanha!

Jotkut puunrungoista ovat ympärysmitaltaan jopa 8 metriä. Tämä kivettynyt metsä on UNESCON luonnonsuojelu kohde ja näitä on koko maailmassa vain kolme kappaletta! ”Metsä” on ehkä suomalaisittain liioiteltu sana, mutta siellä on puidenrunkoja edelleen pystyssä ja se tekee paikasta harvinaisen. Muualla maailmassa kivettyneet puut ovat kaatuneet. Kivettynyt metsä on syntynyt tulivuoren räjähdyksessä. Tulivuoret ovat saarella jo himmenneet, mutta jotain tuliperäistä on, sillä saarella on useita luonnon kuumia lähteitä. Yksi näistä on Eftaloussa n 45 minuutin kävelyn päässä Molyvoksen kylästä. Vesi on noin 44-47 asteista, täynnä hyvää tekeviä mineraaleja ja koko paikkaa ja vettä pidetään pyhänä ja parantavana.

Vuodenajat

Vuodenaikojen vaihtelu näkyy Lesvoksella hyvin. Siellä on ikäänkuin kaksi kevättä; talven ja kevään aikana vuorenrinteet peittyvät vihreään ruohoon ja tuhansiin erilaisiin pieniin kukkasiin. Saarella kasvaa jopa yli 100 eri lajia villiorkideoita. Maaliskuussa kukkivat mantelipuut ja Molivoksen kylän kujien kattona oleva Wisteria-köynnös (kiinansinisade). Saaren monet luonnolliset vesiputoukset virtaavat tähän aikaan. Tämä on mielestäni aivan ihanaa vuodenaikaa!

Uusi kevät alkaa syyssateiden jälkeen lokakuussa, jolloin kaikki vihertyy jälleen.

Kesällä ei oikeastaan koskaan sada. Kesäkuussa ilmat lämpenevät jo hellelukemiin ja kuumin aika on elokuussa. Mutta koska saari on saari, mereltä puhaltelee yleensä vilvoitteleva "meltemi"-tuuli, jolloin kuumuus ei koskaan tunnu sietämättömältä. Itse henkilökohtaisesti en ole suuren suuri kuumuuden ystävä ja siksi voinkin sanoa, että esim. 32 astetta tuntuu Kreikassa ja Suomessa täysin erilaiselta, koska Kreikassa on kaikki luonnossa kuivaa ja Suomessa aluskasvillisuus tuo mukanaan paljon kosteutta, joka tuntuu paljon läkähdyttävämmältä. Sama pätee tietenkin myös toisin päin talvella: kaksi astetta on Kreikassa jäätävän kylmää verrattuna Suomeen.

Syyskuussa luonto on kuivimmillaan pitkän kuuman kesän jälkeen. Syys- ja lokakuussa ilmasto on äärettömän miellyttävä, on vielä hunajaisen lämmintä, mutta aurinko ei polta eikä siinä pala. Merivesi on uintikelpoista hyvin pitkään, kylmimmillään talvella vesi on 17 asteista, meidän kesäkelit... Lokakuussa tulevat yleensä ensimmäiset sateet ja ukonilmat, joskus sellaisia kuiva-ukkosia, pelkästään vain upeita oransseja salamoita!

Sesonki alkaa hiljalleen päättyä, joten ei ole liikaa ihmisiä missään. Viimeiset reittilennot lähtevät yleensä lokakuun puolivälissä. Lomailijoita on eniten Pohjois-Euroopan maista.

Marras-joulukuussa päivät ovat vielä lämpimähköjä, n. 15-17 astetta, mutta yöt alkavat olla jo viileitä. Tähän vuodenaikaan on myös ihana patikoida vuorilla ikivanhoja antiikinaikuisia kivipolkuja pitkin.

Myöhään syksyllä ja talvella ehkä ihaninta on valot ja värit, jotka ovat aivan erilaisia kuin kesäaikaan. On myös jollain tavoin kiehtovaa nähdä kylän vaipuminen “talvihorrokseen”, kun suurin osa kaupoista ja ravintoloista sulkeutuu talven ajaksi ja vain muutamia kodikkaita pikkupaikkoja on auki paikallisille.

Varsinainen “talvi” on tammi-helmikuussa, joinain vuosina saattaa tulla myös muutamana päivänä lunta, joka sitten samantien sulaa pois. Yleensä kuitenkin lumi tulee vetenä ja oliivipuut saavat imettyä itseensä voimaa jaksaakseen taas seuraavan kuivan kauden. Ja vaikka sataisi kolme päivää putkeen kaatamalla, sitä tietää täydellä varmuudella, että ihan kohta aurinko paistaa taas!!!